Mikä on varroapunkki ja miksi se uhkaa mehiläisiä?
Varroapunkki (Varroa destructor) on pieni loinen, joka on alun perin kotoisin Aasiasta. Se eli pitkään jättimehiläisessä (Apis dorsata), mutta on sittemmin siirtynyt tarhamehiläiseen (Apis mellifera). Mehiläiskaupan ja rahdin mukana varroapunkki on levinnyt lähes kaikkialle maailmaan.
Varroapunkki elää koko elämänsä mehiläisyhteiskunnassa ja ravitsee itseään mehiläisen hemolymfalla – nesteellä, joka vastaa nisäkkäiden verta. Punkin purema ei ole pelkästään haitallinen, vaan sen mukana mehiläiseen voi siirtyä viruksia, jotka heikentävät pesän terveyttä.
Varroapunkin elinkaari ja lisääntyminen
Varroapunkki lisääntyy ainoastaan mehiläissikiöissä. Emopunkki piiloutuu kennon sisään toukan alle juuri ennen sen koteloitumista. Se munii ensin koiraan ja sen jälkeen naaraita. Kuhnurikennoissa (urospuolisten mehiläisten kennot) punkit ehtivät tuottaa enemmän jälkeläisiä, koska kuhnurin kehitys kestää pidempään.
Työmehiläisen kennosta kuoriutuu yleensä yksi nuori naaraspunkki ja vanha emopunkki. Punkki voi lisääntyä noin kolme kertaa ennen kuin se kuolee. Tämä nopea lisääntyminen tekee varroapunkista erittäin vaarallisen mehiläisyhteiskunnille.
Punkkien vaikutus mehiläisyhteiskuntaan
Varroapunkki ei ainoastaan heikennä yksittäisiä mehiläisiä, vaan se voi romahduttaa kokonaisen pesän. Punkin mukana leviävät virukset aiheuttavat sairauksia, jotka heikentävät mehiläisten elinvoimaa ja lyhentävät niiden elinikää. Ilman torjuntatoimia varroapunkki voi tuhota mehiläistarhan muutamassa vuodessa.
Seuraavaksi – Miten varroapunkkia torjutaan?
Varroapunkin torjunta on kriittinen osa mehiläishoitoa. Seuraavassa artikkelissa käsittelemme yleisimmät torjuntamenetelmät ja pohdimme, miten punkinkestävät mehiläiset voivat vähentää torjunnan tarvetta.
